Putkilahden valumavesien hallinta esillä Kylätalolla 3.6. - keskustelu jatkuu Cafe Virranpuodilla 3.7.

Putkilahti-Päijänne Vesistön parannushankkeessa on kartoitettu Ylisjärven, Nokkosen ja Lähdelahden ympäristön valumavesiä, jotka vaikuttavat vesistön ravinteisiin ja rehevöitymiseen. Kylätalolla 3.6. pidetyn tilaisuudessa kuultiin seuraavat esitykset:
Putkilahti-Päijänne vesistön parannushankkeen ajankohtaiset kuulumiset: Heikki Lamminaho, Putkilahden kyläseura ry

Valumavesien laboratoriotutkimusten tulokset: Tuomo Laitinen, Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry

Menetelmät valumavesien ravinnekuorman vähentämiseksi: Riku Huuskola, KVVY Tutkimus Oy

Tilaisuudessa esiteltiin Putkilahden vesienhallintakohteiden esiselvitystä, jonka laati Keski-Suomen vesi- ja ympäristö ry ELY:n myöntämällä 100 %:n avustuksella, johon sisältyy EU:n Maaseutuohjelman osarahoitusta.

Esiselvitys on ladattavissa pdf-muodossa (7,7 MB) Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n sivulta: Linkki.

Valumavesien hallinnan tavoitteet ja hyödyt

Valuma-alueiden vesien hallinta tähtää pitkäaikaisiin vaikutuksiin vesistöissä ja maaperässä.  Valuma-alueiden vesien hallinnassa olennaista on huomioida maankäytön tarkoitus kokonaisuutena ja luonnon monimuotoisuus. Virkistysarvot ovat myös tärkeitä.

Viljelysalueilla vesienhallinnalla voidaan vesistökuormituksen vähentämisen lisäksi hillitä eroosiota, parantaa kuivavaraa ja vähentää alivesikausien aiheuttamia kuivuushaittoja. Uomankunnostukseen on mahdollista yhdistää säätösalaojituksen ja altakastelun hyödyt.

Metsämaalla on mahdollista samanaikaisesti turvata puuston riittävä vedensaanti alivesikausina ja vähentää vesistöihin kohdistuvaa kiintoaines- ja ravinnekuormaa. Valumien hallintarakenteiden avulla voidaan myös hillitä metsäojitusalueilla turpeen hajoamista ja siitä aiheutuvia hiilipäästöjä.

Ravinnekuorma ja liettyminen heikentää vesien kuntoa

Selvitystä varten otettiin vesinäytteitä 19:stä ojasta ja purosta, jotka laskevat Ylisjärveen, Nokkoseen, Lähdelahteen, Virtasalmeen ja Kääjinsalmeen. Vesinäytteet kertovat, että Ylisjärven veden laatu on kohtuullisen hyvä, mihin vaikuttaa todennäköisesti vuorilta tuleva matalaravinteinen vesi sekä ilmeiset lähteet järven pohjassa.  Kuitenkin joissakin Ylisjärveen ja Kääjinsalmeen laskevissa ojissa havaittiin rehevöitymisen kannalta merkittäviä typpi- ja fosforipitoisuuksia. Erityisesti fosfori lisää myös sinilevän esiintymisriskiä. Nokkosen suunnalla pitoisuudet eivät olleet niin isoja.

Myös veden liettymistä aiheuttavia kiintoaineita havaittiin useissa vesistöihin laskevissa ojissa, ja rehevöitymisen kannalta olennaista fosforia ja typpeä on paikoin korkeitakin pitoisuuksia.

Mahdollisia vesienhallintakohteita tunnistettiin kartta-analyysien avulla

Julkisia kartta-aineistoja ja hydrografisia malleja hyödyntämällä valittiin 47 kohdetta, joilla arvioitiin olevan parhaat edellytykset vesienhallintarakenteiden perustamiselle. Näille kohteille ehdotettiin alustavia vesienhallintatoimenpiteitä, kuten kosteikkojen, laskeutusaltaiden ja patojen rakentamista ja uomien kunnostuksia.  Ehdotukset eivät ole valmiita toteutettaviksi, vaan ne vaativat huomattavasti tarkempaa arviointia ja paikan päällä tehtävää suunnittelua.  

Ehdotetut toimenpiteet kohdistuvat yksityismaille, eikä niiden rahoittaminen ole mahdollista Putkilahti-Päijänne vesistön parannushankkeessa, jonka toimenpiteet rajoittuvat yleisille vesialueille.  Tilaisuudessa kuultiin kuitenkin useita rahoitusmahdollisuuksia, joilla maanomistajat voivat saada tukea valumien hallintatoimiin.  Mikäli kiinnostusta riittää, niin yksittäisten hankkeiden lisäksi voi tulevaisuudessa olla mahdollista laatia yhteinenkin projekti toimenpiteiden suunnittelua ja rahoituksen hankkimista varten.

Keskustelu jatkuu Cafe Virranpuodilla  torstaina 3.7.

Selvitystä laatimassa ollut Tuomo Laitinen Keski-Suomen vesi- ja ympäristö ry:stä muistutti tilaisuuden lopuksi, että nyt koottu tieto ei vanhene kovinkaan nopeasti, vaan antaa eväitä pitkälle tulevaisuuteen vesistönparannustoimia varten. Tuomo onkin keskustelemassa aiheesta Cafe Virranpuodilla  3. heinäkuuta kello 13-15. Tervetuloa paikalle!